Kesä on täällä!

Paljon touhua ja elämää mahtuu maatilan kevääseen ja kesään! Monia aiheita jo odottaa, mutta halusin jakaa minun kesäkalusteiden maalausprojektin kuvia :) Tuolia on kuusi sekä yksi kuusikulmainen pöytä.
Kalusteet on anopin perintöä, kun hän ei niitä enää huolinut uuteen taloonsa. Meille ne kelpasi ja "pienen pintaremontin" jälkeen saamme nauttia kesän hienoista ilmoista ja grillikauden antimista meille uusissa puutarhakalusteissa.
Maali on sävytettyä venelakkaa ja sävynä karhu. Rautakauppias kehui, että tällä tuotteella pitäis pinta saada todella kestäväksi. Nähtäväksi jää millainen pinta on käyttöpintana.
Pieni ongelma oli punertavan sävyinen ruskea maali alla, koska se kuulsi ruskean lakan alta reilusti, joten jouduin maalamaan tuolit ja pöydät kahteen kertaan. 1l venelakkaa riitti kuitenkin tähän urakkaan.

 

Edessä kertaalleen lakattu tuoli ja takana lakkaamaton.

 

 

 

Pöytäryhmä. Jos oikein tarkasti tirkistelee, niin taaimmaiset kolme tuolia on vielä maalaamatta.

 

Kova homma oli maalailla noita rimojen välejä ja saada kaikki tasaisesti maaliin. Pieniä valumajälkiä siellä täällä näkyy tuoleissa, mutta yritän niiltä ummistaa silmäni ;)

 

-Manta

Love to swaddle up

Meidän nappisilmä on nyt 4kk ja risat. Jalat ja kädet heiluvat tuhatta ja sataa, huulten pärisyttäminen sekä muut uudet opitut jutut tekivät meidän öistä katkonaisia. Lähinnä ongelma oli siinä, kun lapsi havahtuu syvästä unesta, niin jalkojen sekä käsien välitön liikkeelle lähtö vaikeutti uudestaan unen päästä kiinni saamisen. Kaksi yötä jaksoin nukkua pienemmissä pätkissä, ennen kuin lähdin etsimään netistä joitakin apukeinoja tai edes vertaistukea.
Loppujen lopuksi ratkaisuksi tuli facebookin etusivulla jonkun kavereistani tykkäämä blogikirjoitus tästä kyseisestä tuotteesta. Hintakaan ei ollut maata kaatava, joten tilasin tuotteen. Postia odotellessani kiinnitin huomiota siihen, että nappisilmä saa tarpeeksi läheisyyttä ja rauhallisia tissittely-hetkiä. Nämä tuntuivatkin rauhoittavan nappisilmän yöt ja ehdinkin harmittelemaan hätäilyäni kapalopussin tilaamisen suhteen.

Love to swaddle-kapalopussi oli postilaatikossani tilaamisesta parin päivän päästä. Pesin kapalon saman tein ja pistin ulos kuivamaan, jotta saisin sen samana iltana käyttööni. Tyttö rauhottui pussiin välittömästi iltatoimien jälkeen ja nukahti pian. Uni oli rauhallista koko alkuillan, mikä on muutosta entiseen tunnin välein heräilyyn. Yö meni rauhallisesti ja nappisilmälle tuli tissittelyn jälkeen uni hyvin äkkiä. Normaalit 2 kertaa nappisilmä heräsi syömään mutta kokonaisuudessaan yö oli hyvin rauhallinen. Aamulla itsekin heräsi  levänneenä. Sama ihana rauhallisuuden teema on

jatkunut siitä asti. Kolmen yön kokemuksella voin todeta : ihana tuote ♡
Nappisilmä on tottunut olemaan kapalossa ja toukkapussissa, joten kapalopussissa nukkuminen ei ollut täysin vieras juttu. Paras juttu tässä on tuo käsien saaminen luonnolliseen asentoon ylöspäin ja tarvittaessa myös suuhun. Nappisilmä on kova hermostumaan , jos kädet yrittää perinteisessä kapalossa saada vartaloa vasten. Ei voi olla kuin tyytyväinen :)

  Hyvää yötä :) !

  

Grillikausi on aloitettu :)

Tänään oli, varsinkin ukkokullan mielestä, se kevään kohokohta. Hiiligrilli lämpesi ensimmäistä kertaa ja pihalla levisi makuhermoja kutkuttava käristyvän lihan haju.
Meillä ruokalistalla oli tänään pihviä ja makkaraa. Uutuutena kokeiltiin tehdä possun lihalle uutta kastiketta, jota kaupan tuote-esittelijä oli tehnyt lihalle tuotetta esitellessään.

Kastike valmiiksi maustetuille lihoille :

1prk kermaviiliä

Makeaa chilikastiketta

Aprikoosi-pilttiä

Itse laitoin kermaviilipurkilliseen n. 2 ruokalusikallista chilikastiketta ja aprikoosipiltin pohjalle jäi n. 2 tl pilttiä käyttämättä. Mutta tässäkin kastikkeessa paras mitta on oma makuaisti. Meillä ukkokulta ei välitä kovin tulisesta ruoasta, joten en tehnyt kastikkeestakaan kovin tulista.

 

-Manta

Kiinanharjakoirien kesätukat

Äitini tuli meille kyläilemään Hessu-koiransa kanssa. Kivaa on ollut ja koiratkin ovat nauttineet metsäretkistä. Ainut miinuspuoli on ollut lämpenevät ilmat ja koirien paksut turkit!
Siihenkin keksimme ratkaisun ja vietimme trimmaustalkoot yhdessä tuumin. Voi sitä karvan määrää!!

Kiinanharjakoirien puuterihuiskulla on normaalisti pitkä ja ahkeraa hoitoa kaipaava turkki, mutta koska koiramme eivät käy näyttelyissä ja omaavat vaikeahoitoisen turkin, niin olemme päätyneet pitämään turkin lyhyenä.

Nyt koirat viilettää pitkin metsäteitä ja energiaakin tuntuu olevan mahdottomasti. Karvojen myötä tuntui katoavan koirien kyky kuunnella ja totella sääntöjä. Simokin karkasi iltalenkin aikana naapurin tyttökoiran luo, josko kävisi flaksi. No ei käynyt ja takasin tullessa vastaan käveli erittäin ärsyyntynyt omistaja. Aina ei mene nallekarkit tasan! 

 - Manta

Rauta-aidan tuunausta

RAUTA-AIDAN KUNNOSTAMINEN

Meillä on puutarhan yhdellä sivulla kulkeva rauta-aita. Mielestäni tämä on hieno, kun aidan keskelle on tehty vanhan tuvan kivijaloista askelmat ja näin pengerretty pihalla olevia tasoeroja. Aita on vaan vuosien saatossa kupruillut maalipinnastaan ja sen kaarteissa kasvaa useampaa eri sammal lajiketta. 

Näin kevään innoittamana päätin hoitaa aidan kuntoon ja erottumaan pihasta paremmin maalaamalla sen valkoisella rautamaalilla. Ajattelin homman olevan pikaisesti tehty ja pesin ensimmäisen palan aidasta vedellä ja porstalla. Näin lähti irti sammal ja ne kupruilleet maalipinnat. Pinnan kuivuessa aloin maalata aitaa. Pian kuitenkin huomasin ettei jälki ollut kaunista. osa sammaleesta oli jäänyt raudan pieniin koloihin, poistetut maalinkuprujen reunat irvistivät rumasti ja lopputuloksena oli kaukaa hieno ja läheltä ruma kokonaisuus. 

Tässä kohtaa päätin lopettaa maalaamisen ja heittää kärsimättömyyden sivuun. Pohjatyö piti tehdä kunnolla, että jäljen saisi siistiksi. Maalattu kohta sai kuivaa rauhassa, kun hain hiekkapaperia ja kävin lopun aidan kimppuun. Hommaa jatkettiin monena päivänä nappisilmän päiväunien aikana. Loputtomalta tuntunut homma tuli kuitenkin päätökseen ja aloin maalata aitaa. 

Aidan maalaaminen piti aloittaa noista välissä olevista "sydämistä" ja ne piti maalata mahdollisimman vähäisellä maali määrällä, koska moneen suuntaan vääntyilevät väkkärät tiputtivat herkästi maalia tai jäivät raudan kärjestä nokkumaan. Ala ja yläkaiteen maalaus olikin sitten helpompi homma ja näin sai myös mahdolliset valumajäljet siistittyä.

Lopputulos on mielestäni paljon valoisamman näköinen. Nyt sitten vaan kohti uusia haasteita. Pihan vesialtaasen olen jo iskenyt silmäni. Mitä kaikkea siitä saisikaan pienellä siistimisellä ja uuden suihkulähdepumpun ostamisella... Hmmm... 

-Manta

Hauskaa vappua!

HAUSKAA VAPPUA !

Tänä vuonna vappua on tullut vietettyä hieman erillaisella tavalla. Tai no jos rehellisiä ollaan, niin tämä päivä ei ole eronnut muista päivistä mitenkään. Toki simaa on nautittu ja munkkirinkilöitä syöty, mutta siinäpä se sitten olikin. Ilman puolesta puolesta olisi voinutkin nauttia vaikka pihapiknikistä, mutta ehkä sitten ensi vuonna, kun nappisilmäkin on hieman isompi. 

Siman valmistin tänä vuonna itse. Ennen olemme saaneet anoppilassa vappusimat, eikä sitä ole omaan kotiin tehty, mutta nyt päätin kokeilla. Ensimmäisen satsin valmistin hyvissä ajoin ja laskin, että sima valmistuisi juuri vappuaatoksi. Otin tästä urakasta kuvia ja ilmoitin facebookissakin, että nyt on simat kuplimassa. Se kuvapostaus aiheuttikin vireän keskustelun siitä mitä kaikkea on kullakin siman valmistuksessa mennyt pieleen vuosien saatossa. Äitini kertoikin sinne, kuinka oli valmistanut ensimmäisen simansa ja laittanut sinne 1/4 hiivaa, kun ei ollut huomannut reseptissä pientä merkintää määrän perässä. 8L valmista simaa, tulisi laittaa 1/4 teelusikkaa hiivaa, eikä kokonaisesta hiivasta neljäsosaa. Tälle tapaukselle tietysti naureskelin, mutta samalla alkoi takaraivossa koputella pieni epäilys... 

Ei ollut tässäkään tapauksessa omena kauas puusta pudonnut. Lumpsahtihan se tyttärelläkin simaan sama neljäsosa hiivaa, kuin äidilläkin useampi vuosi takaperin :o) 

No ei muuta kuin tuo kiljun alku vessanpöntöstä alas ( ukkokullan vastusteluista huolimatta ) ja uuden fariinisokeri satsin hakuun. Toinen kokeilu lähti hyvin alkuun ja tänään tuosta lopputuloksesta on nautittu oikein urakalla. 

Toki pientä närää ukkokullassa aiheutti noiden kuvassakin lilluvien rusinoiden määrä. Minähän pidän simassa eniten noista rusinoista ;) Täytyy ilmeisesti tulevina vuosina tehdä omat satsit kummallekin. Toiseen puoli pakettia rusinoita ja toiseen mahdollisimman vähän. Kommentti rusinasima-lasillisen jälkeen ukkokullalta olikin että : " Tässähän tulee samalla ruokailtua." 

Siman ohjeen otin täältä.

 

Siman sokerimäärä on aivan tolkuton. Vaikka hiivaa ei olisikaan lisännyt liikaa, niin sokerihumalan tästä ainakin saa. Yök ( ja nam :) )

Valmis satsi olemaan yön yli huoneen lämmössä

Ja sitten pulloihin odottamaan vappua sekä rusinoiden kellumista :) 

-Manta