Syksyn tunnelmaa : Paperinarupallot

Äitini on meillä ja koska molemmat olemme innokkaita DIY-ihmisiä, niin monia kivoja ideoita odottaa toteutumistaan. Saimme aikaiseksi kokeilla paperinaru-palloja ja lopputuloksesta tuli oikein kiva :) Toteutus oli helppo ja vei tarvikkeiden hommaamisen lisäksi vain noin tunnin aikaa. Työn kuivumisessa menikin sitten seuraavan päivän iltaan.

Pallojen tekemiseen tarvitset paperinarua. Omani hommasin Lankavasta ja hintaa oli n.6e / vyyhti. Vyyhdin kerimisen jälkeen pääsimmekin työn alkuun. Erikeper-vesi-seos valmistettiin niin, että sekoitimme sekoitusastiaan yhden osan liimaa ja 1/3 vettä.  Ilmapalloja puhallettiin valmiiksi ja tietenkin niiden koko on myös tulevan paperinarupallon koko. Ostin jätti-ilmapalloja sekä pieniä ilmapalloja. Nyt teimme vain pienistä ilmapalloista, koska halusin saada jonkun katseenvangitsijan olohuoneeseen. Mutta pakko noita isojakin palloja on päästä tekemään ;)

Tarvikkeet

Puhalletut pallot

Paperinarujen uittamisessa liima+vesi-seoksessa meillä oli kahta tekniikkaa. Itse tykkäsin leikata narusta metrin paloja, joita pyörittelin ilmapallojen ympärille ja äitini taas uitti paperinarua suoraa paperinarukerästä, kastellen sitä aina tarvittavan määrän, kun edellinen oli pyöritetty palloon kiinni. Molemmat ihan hyviä tekniikoita.Valmiit pallot laitoimme kuivumaan yön yli. Kätevin kuivausalusta oli ehdottomasti tuo kuvassakin näkyvä paperi- muovikelmu yhdistelmä. Tyhjästä kananmunakennosta tarttui yhteen palloista hieman tuota harmaata pahvia :(

Kuivumaan laitetut valmiit pallot

Ilmapallojen puhkaisu olikin yllättävän mielenkiintoinen projekti. Varustauduin silmäneulalla ja jännittyneenä odotin ilmapallon kovaa paukahtamista, mutta niin ei tapahtunutkaan. Ilmapallon pystyi puhkomaan täyteen reikiä eikä se paukahtanut tai kutistunut narujen sisällä ollenkaan. Ulkopuolelta rei'istä pitikin sitten tökkiä ilmapalloa sisäänpäin, jolloin se lähti irti paperinarusta ja jäi pallon sisälle tyhjänä. Sieltä se oli sitten helppo onkia pois.

Valmiit pallot ja kristallisomiste

Tässä lopputulos valmiina. Ostin paikallisesta Halpa-Hallista pienet patterilla toimivat kristallisomisteiset valot ja ne toimivat kivasti tuossa hopeisella tarjottimella, vaikka alkuperäinen suunnitelma olikin hommata iso lasinen maljakko, johon ne voisi valojen kanssa ujuttaa. Saavat nyt siinä hetken etsiä paikkaansa :) 

Taas on syksyn illat hieman valoisampia ! 

- Manta

Ensimmäinen remontti

Asumme 80 - luvulla rakennetussa omakotitalossa. Haaveena on uusia pinnat läpeensä, mutta ajankohta on hieman vielä kysymysmerkki.
Sain kuitenkin hieman innostusta laantumaan pienellä ehostuksella, joka toi koirapojille uuden oleskelutilan työpäivien ja öiden ajaksi.
Meillä koirat ovat majailleet yhdessä makuuhuoneessa meidän poissaolojen ajan. Nyt kuitenkin haluamme rauhoittaa tuon huoneen nappisilmän käyttöön ja alan suunnittelemaan mahdollista lastenhuoneen remonttia.
Pitkään mietittiin, että mistä tekisimme tilan, jossa koirat saisivat rajatusti olla. Vesivaraajan rikkoontumisen ja poiston myötä pannuhuoneemme viileni sen verran, että pysyimme ajattelemaan kellarin rappujen alle jäävää tyhjää huonetta koirien käyttöön. Maalasin betoniseinät valkoisella, koska tila oli muuten kolkon tuntuinen, ukkokulta teki jämäpuista huoneeseen laverin, minä tein vanhasta petauspatjasta ja päiväpeitosta uuden pehmeän patjan sekä appiukko hitsasi koirille aidan. Aidan halusimme laittaa oviaukkoon siksi, että ukkokulta ja appivanhemmat saavat rauhassa vaihtaa navettavaatteita pukutilassa. Ostin paikallisesta halpa-hallista vielä lampun katonrajaan ja pistin vanhan maton lattiaan ja näin pojat saivat kotoisan oleskelutilan! Ja nyt toinen makkari on vapaana lastenhuonetta varten ;) ♡

- Manta

Tyttömäiset rusetit

Syksy ja talvi on minulla aina ollut käsitöiden aikaa.
Into korvaa usein laadun, mutta on ihanaa,
lapsen nukkumaanmenon jälkeen, keittää kupillinen teetä ja istahtaa sohvan nurkkaan kutimen kanssa.

Törmäsin facebookissa söpöön kuvaan, jossa äiti oli tehnyt tyttärelleen rusettipannan neulomalla. Hieman nettiä pengottuani googlen avulla löysin suurpiirteiset ohjeetkin ja mikä parasta, ohje oli älyttömän helppo! Tällä hetkellä työnalla onkin kolmas rusettipantani. Saavat kaikki tutut tytöt omansa. Veljeni minulle noista pannoista kehtasi naljailla ja lupasin tehdä hänellekin oman! Luulenpa, että pistän oikein suurella rusetilla ja nimikirjaimilla ;) 

Näihin pantoihin et tarvitse, kuin lankaa, langalle sopivat puikot ja parsinneulan. 

Rusettipanta 

Pantaosa kaksinkerroin, rusettiosa ja solmuosa

1. Kudo kahdella puikolla kappale päänympäryksen mittaiseksi.  Itse ompelin isommalle tytölle (2v.) 14 silmukalla ja pienemmälle tytölle (8kk) 10 silmukalla. Silmukkojen määrä tietysti määrittelee sen kuinka leveän pannasta haluat. Käytin pannassani Novitan hile - lankaa, joka venyy runsaasti, joten otin pantakappaleesta aina n.10cm kudotusta pituudesta pois. Eli nappisilmän päänympärys on noin 45 cm ja kudoin kappaleesta 35 cm pitkän, jotta se olisi päässä napakka.

2. Seuraavaksi kudoin rusettiosuuden, jonka pituuden määrittää se, että kuinka ison rusetin haluat tehdä. Tämän leveyden tein niin, että poistin pantasilmukkamäärästä  2 silmukkaa pois. Eli jos pannassa oli 12 silmukkaa, tein rusettiosuudesta 10 silmukkaa leveän.

2. Viimeiseksi tein solmuosuuden. Tähän käytin isommissa pannoissa 5 silmukan leveyttä ja nappisilmän pannassa 3 silmukan leveyttä. Silmukkaosasta ei kannata tehdä kauhean pitkää, koska rusetti asettuu nätimmin solmuosan ollessa aika tiukka. Mallailemalla tämäkin osa on parasta tehdä. 

4. Pantaa kootessa käytin roikkumaan jääviä päättelylankoja. Pantakappaleen ompelin parsinneulalla yhteen, solmun laitoin pannan saumakohtaan ja rusettikappale pannan ja solmun väliin. Rusettikappaleen ompelin muutamalla pistolla kiinni solmuun ja pantakappaleeseen. 

Yksinkertaista ja nopeaa. Rusettipannan tekoon käytin helmineuletta eli yksi oikein yksi nurin. Mutta tässä voi käyttää ihan sitä mikä omaa
silmää miellyttää :)




- Manta

Ukkokullan puolukkainen unelma

Arvatkaas mitä meillä on tehty ? No aivan oikein ;) Survottu puolukkaa! 

Eilen olikin ruoan kanssa juuri survottua puolukkasurvosta. Ai että oli herkkua! Meillä puolukkareissut on lähinnä tehnyt appivanhemmat, mutta eilen pääsin itsekin metsään hakemaan sangollisen tuota punaista ihanuutta.  

Sen kunniaksi päätinkin julkaista ukkokullan lempipiirakan reseptin : 

Puolukkapiirakka :

4 lasillista vehnäjauhoja    

2 lasia sokeria

1tl leivinjahetta

1 tl sooda

200g voita 

1 muna

1 lasi piimää

sokeroitua puolukkasurvosta

Sekoita kuivat aineet yhteen. Kaada sulatettu voi kuivien aineiden päälle ja sekoita hyvin. Ota tästä taikinan osasta lasillinen taikinaa sivuun. Sitten lisää 1 muna ja 1 lasi piimää jäljelle jääneeseen taikinaan. Sekoita hyvin ja kaada leivinpaperoidulle pellille. Levitä päälle sokeroitua puolukkasurvosta maun mukaan ja lopuksi laita lasissa oleva voi-kuiva-aineseos piirakan päälle . Paista 170'c 25-30 min. tai kunnes pohja on kypsä ja pinta saanut sopivasti väriä.

- Manta

Tämän verran jäi kuvattavaksi :D 

Kutimen kilinää

Koko aikuisikäni vitsaus ja akilleen kantapää : Villasukat. Aina olen ihaillut ihmisiä, jotka osaavat tehdä erilaisia malleja villasukista ja itse rakastan vetää kirpeänä syyspäivänä villasukat varpaitani lämmittämään, mutta. Villasukan kutominen ei luonnistu, ei sitten millään. Jo Ala-asteella meitä opetettiin neljällä puikolla kutomaan, mutta en sitä oppinut tarpeeksi nopeasti, joten opettaja laittoi minut kutomaan kaulahuivia tai jotain muuta yhtä "vaativaa" käsityötä. Ylä-asteella en enää päässyt neljällä puikolla kutomisesta välttiin ja opettaja minua opetti kädestä pitäen tuon taidon. Kuitenkin osaamiseni oli sillä tasolla, että en muiden oppilaiden mukaan kerennyt villasukkia kutomaan ja kudoinkin sitten sellaiset "ihastuttavat" banaanitossut, jotka onneksi ovat jo jossain hukan teillä . Eivät nimittäin olleet mitkään kauniit silmälle ;) 

Tälle talvelle laitoin tavoitteeksi viimein ja vihdoin kutoa villasukat. Onneksi löysin siskonneuleen-blogin, josta bongasin helpon näköisen ohjeen vauvan villasukille. Noin pieniin villasukkiin kun ei montaa silmukkaa tarvitse luoda. Ehkä tälläinen herkkähermoinenkin pystyy sukan tekemään! Alkuperäisen ohjeen löydät täältä, mutta laitan ohjeen myös tähän alle, itselleni muistiin. Koska itselleni neulomisen termit ovat vieraita, löysin googlesta hyviä video-ohjeita erinäisiin ohjeen osioihin. Lisään linkit ohjeen loppuun, josta pääsee katsomaan esim. ylivetokavennuksen tekoa.

Vauvalle villasukat
Koko: n. 70 cmLanka: n.40g. (ohjeessa on käytetty novitan 7 veljestä )Sukkapuikot: 3 mm tai käsialan mukaan. ( Äidiltä saatu vinkki : Mitä tiukempi käsiala on, sen isommat puikot kannattaa valita. Itselläni on todella löysä käsiala, joten nuo 3mm. puikot olivat sopivat)
*1 o, 1 n -joustin: Neulo vuorotellen 1 s oikein ja 1 s nurin.
*Sileä neule tasona: Neulo oikealla oikein ja nurjalla nurin. 
Tiheys: 12 s sileää neuletta = 5 cm

Varsi: 
Luo 36 s ja jaa s:t tasan neljälle puikolle. Kerroksen vaihtumiskohta on 1. ja 4. puikon välissä. Neulo 1 o, 1 n -joustinta suljettuna neuleena 8 cm. Neulo sitten 2 krs oikein ja siirrä samalla 1. puikon silmukat 4. puikolle.

Kantapää:

Neulo 4. puikon silmukoilla (= 18 s) tasona sileää neuletta 12 krs. Seuraavalla nurjalla kerroksella neulo puikon alusta, kunnes jäljellä on 7 s, neulo 2 s nurin yhteen ja käännä työ. *Nosta 1. s oikein, neulo 4 o, tee ylivetokavennus. Käännä työ. Nosta 1. s nurin, neulo 4 n, neulo 2 n yhteen. Käännä työ.* Toista *-* siten, että kantalapun keskellä olevien silmukoiden määrä pysyy koko ajan samana (6 s) ja sivuilla olevat silmukat kaventuvat pois. Jatka kavennuksia, kunnes sivuilla olevat silmukat ovat kaventuneet pois ja kantalapussa on yhteensä 6 s.
Jaa kantalapun silmukat kahdelle puikolle. Vasemmanpuoleisesta tulee nyt 1. puikko ja oikeanpuoleisesta 4. puikko. Poimi kantalapun sivusta vapaana olevalle puikolle 7 s + 1 s 1. ja 2. puikon välistä ja 4. puikolle kantalapun toisesta sivusta 7 s + 1 s 4. ja 3. puikon välistä. Neulo sileää neuletta suljettuna neuleena 1 krs ja aloita kiilakavennukset: Neulo 1. puikon lopussa kaksi viimeistä silmukkaa yhteen ja tee 4. puikon alussa ylivetokavennus joka toinen kerros, kunnes sukan terässä on silmukoita yhteensä 36 s. Jatka sileää neuletta, kunnes jalkapohjan pituus kantapää mukaan lukien on 8 cm.

Kärkikavennukset:

Neulo 1. ja 3. puikon lopussa kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja tee 2. ja 4. puikon alussa ylivetokavennus. Toista kavennukset joka kerroksella, kunnes jäljellä on yhteensä 8 s. Katkaise lanka, vie se silmukoiden läpi ja kiristä.
Neulo toinen sukka samalla tavalla. Viimeistele sukat päättelemällä langanpäät huolellisesti.

Omia huomioitani : 

Video-ohjeen ylivetokavennukseen löydät täältä.

Ohjeessa lukee kannan teon jälkeen, että jatka sileää neuletta kunnes pituus on riittävä, niin huomatkaa, että jos kudot villasukan sukkaosaa nurjalta puolelta, kudot aina nurin kaikki silmukat. Itse en tätä hoksannut ja taas piti purkaa. Itse asiassa näistä kuvista nuo kaksi ensimmäistä on joutunut purkaukseen erinäisten ongelmien takia. Siksi haluankin lopettaa tämän juttuni ensimmäiseen, IHAN ITSE, kudottuun villasukkaan. Hyvä minä ja hyvä meidän tiimi! ( Toinen on vielä kutomatta ;) ) 

Ei täydellinen, mutta itsetehty ;)

-Manta

Apua, yllätysvieraita!

Viime aikoina on tuntunut ettei mikään riitä. Kotona perussiivon tehtyään jää pölyn pyyhkimiset unholaan, lattia ei ole nähnyt moppia viikkoihin ja kaapit tursuaa tavaraa. Ja jos sattuisi olemaan paikat tiptop yllätysvieraiden saapuessa, niin ainakaan ei ole MITÄÄN tarjottavaa. Mutta tässäpä jaan kanssanne löytämäni supernopean mustikkapiirakan reseptin, jonka ainut odotteluaika on sen vaatimat 25 minuuttia uunin lämmössä. Nämä piirakan aineet löytyvät melkein joka kodista! Jäljellä jäävällä ajalla kerkeät puristella eteisen maton, järjestellä kengät, pyyhkiä keittiön tasot ja heitellä olohuoneen lelut laatikkoihin. Jos vieraat ovat ilmoittaneet jo hyvissä ajoin lähteneensä kotoaan vierailulle, niin kerkeät pyyhkäisemään tolun valmis-spraylla eteisen oven karmia, jolloin sisälle tultaessa ainakin tuoksuu puhtaalta ;)

Nopea marjapiirakka :

( ohje löydetty hellapoliisin sivuilta)

Tarvitset :

2 kananmunaa 

1dl sokeria

1dl kermaa tai maitoa

50g margariini - tai voisulaa

2dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

Päälle n. 4dl mustikoita, puolukoita tai omenakuutioita

Pinnalle: 

½ dl sokeria tai tummaa ruokokidesokeria

½ dl margariinia tai voisulaa

1 ½ dl kaurahiutaleita 

( ½ tl kanelia tai kardemummaa) 

Sekoita munat ja sokeri yhteen keskenään. Lisää kerma ( tai maito) ja voisula. 

Lisää vehnäjauho - ja leivinjauheseos ja sekoita tasaiseksi. 

Levitä taikina piirakkavuokaan, joka on leveydeltään n.24-26cm

Ripottele marjat päälle

Sekoita päällisen aineet keskenään ja ripottele ne piirakan pinnalle

Paista piirakkaa 200 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 25-30 minuuttia.

Jos teet pellillisen piirakkaa, muista tehdä kaksinkertainen taikina!

Jos saisin toivoa muutaman piirteen luonteeseeni lisättävän niin se olisi järjestelmällisyys ja pitkä pinna! Niillä pääsisi jo pitkälle.

-Manta

Origamikukat

Netin syövereistä törmäsin videolinkkiin, jossa tehtiin origamipaperista hieno jouluaiheinen pallo. Innostuin ideasta ja sitähän piti päästä heti kokeilemaan! Minulla ei ollut origamipaperia, joten leikkasin itse harmaasta ja vaaleanpunaisesta kopiopaperista 15x15 cm paloja ja aloin taittelemaan.

Yhteen palloon tarvittiin kaksitoista kukkaa ja jokaiseen kukkaan tarvittiin viisi terälehteä. Nuo kukat on siis liimattu yhteen yksittäisistä terälehdistä. 

Kaikki kaksitoista valmiina

Video-ohjeet origamikukkasten tekoon saat täältä. Tässä ajattelin kuitenkin kertoa muutaman vinkkivitosen, jonka itse ensikertalaisena huomasin. Paperin tulee todellakin olla juuri 15 cm x 15 cm kokoisia. Itse leikkasin vapaalla kädellä vähän sinne tänne ja se osoittautui virheeksi pallon kokoamisen aikana. Käyttämällä esimerkiksi jouluvaloja ja punaisen eri sävyjä, näistä saa jokaiseen juhlaan koristeita:)   Käytin kaikessa liimaamistyössä kuumaliimapistoolia. Näin sain kukat nopeasti kasaan ja työn valmiiksi. Tosin hieman aikaa vei kuumaliiman haituvat, joita piti erikseen haroa valmiista työstä pois. Liimasin kukkien keskiöön häistämme jääneitä muovikristalleja, jotta se joskus kattoon ripustettuna taittaisi hieman auringon säteitä. Nämä menisivät myös pöytäkoristeina. Seuraavaksi aion tilata origamipaperia itselleni ja kokeilla josko saisin valmiista kukkapallosta hieman sopusuhtaisemman. Näitä ajattelin tehdä pari kolme roikkumaan nappisilmän katosta :)

Valmis pallo.

Love to swaddle up 50/50

"Pakkopaidan" seuraaja

Ensimmäisen jutun swaddle up-tuotteesta löydät täältä. Meidän nappisilmä alkoi kasvamaan ulos ensimmäisestä love to swaddle up- kapalostaan.  Otin yhteyttä maahantuojaan ja harmillisesti kaikki seuraavan askeleen 50/50- unipussit olivat loppuneet. Mietin jo ostavani perusmallia vain isomman koon, mutta epäröin, koska nappisilmän löysi yöllä useimmiten mahaltaan nukkumasta ja unipussin ohjeissa lukee, että kun lapsi oppii kääntymään, niin tuote tulisi vaihtaa 50/50-tuotteeseen.

Ennen kuin kerkesin tehdä päätöstä, niin sain maahantuojalta viestin, että kyseistä tuotetta on taas varastossa. Onneksi! Tuotteen toimitus oli taas nopeaa ja löytyi postilaatikosta jo parin päivän päästä.

Ensimmäisenä yönä nappisilmä nukkui molemmat "siivekkeet" kiinni eli ensimmäisen mallin mukaisesti. 

Seuraavana päivänä otin toisesta hihasta siivekkeen irti ja parin yön verran nappisilmä totutteli tähän vapauteen. Uni oli ensimmäisenä yönä katkonaisempaa, koska herätessään käsi löysi tutin ja tietysti riuhtaisi sen pois suustaan. Ja muutenkin käden liikkeet häiritsi unen kiinni saamista.

 Toisena yönä meno oli jo rauhallisempaa ja nappisilmä osasi rauhoittaa itsensä uudestaan uneen eikä äidin apuja tarvittu. 

Elekielestä huolimatta myös nappisilmä on tuotteesta tykännyt

Meillä oli samaan aikaan menossa monta muutosta. Yösyömisestä oltiin juuri luovuttu ja ensimmäiset nököhampaatkin pilkotteli alaleuasta. Silti kolmantena yönä, molempien käsien siivekkeet irroitettuna, nukkuminen oli rauhallista ja nappisilmä nukkuikin koko yön putkeensa. Väitänkin ettei toisesta kädestä siivekkeen irroittaminen enää tuntunut niin erikoiselta nappisilmälle, kun oli ensin saanut rauhassa totutella vain yhden käden vapautukseen. Tästä aiheesta on kyllä vaikea kirjoittaa kuulostamatta siltä, että meidän lapsi nukkuu pakkopaidassa yönsä :D Kyseessä on kuitenkin siis kapalo ;) 

Nappisilmä on nukkunut love to swaddle- kapalossa vaippasiltaan, mutta nyt kun tässä uudessa tuotteessa ei ole hihoja ja elokuun loppu tuo mukanaan viileämmät yöt, niin olen suunnitellut laittavani pitkähihaisen ohuen bodyn päälle ennen 50/50- paidan pukemista. Saas nähdä mitä tuo meidän hikipetteri siitä tuumaa! 

 Hihoja poistaessani mietinkin noita nappisilmän ihoa vasten jääviä vetskareita hihansuissa. Toistaiseksi en kuitenkaan ole nähnyt mitään hankaus jälkiä lapsen ihossa eivätkä ne häiritse tyttöä. Toisaalta vetskarit eivät ole heti ihoa vasten, vaan siihen on ommeltu tuollainen suojakaistale harmaata kangasta. 

Nyt on ensimmäinen love to swaddle- pakattu kaappeihin odottamaan josko joskus sillä olisi taas käyttöä, saattaapi olla jo pakattuna laukkuihin synnärille mennessä. Nyt kun nappisilmä osaa nukkua unipussissa, ei tuotteen ole pakko olla juuri love to swaddle-merkkinen unipussi, vaan nukkumiseen käy mikä tahansa yökkäri/unipussi ym. 

Jotenkin sitä vaan kummasti jo silmäilee seuraavaa love to inventa vaaleanpunaista pöllöunipussia. Ehkä sekin meille joskus löytää ;) 

Taitaa se niin olla, että hyvä materiaali ja laadukas viimeistely kuitenkin ajaa omaa asiaansa! 

Tämä ei ollut mikään blogiyhteistyö tai maksettu mainos, Kunhan Manta vaan intoilee hyvästä tuotteesta ja pitkistä yöunistaan! 

- Manta 

TEE RUOKAA: Kyyhkysestä

TsirpTsirp

Siinä sitä nyt sitten olisi. Kasa kyyhkyn rintafileitä.

Ennen ukkokullan treffaamista olin muutamia kertoja maistanut riistaruokaa. Mieleeni ei ollut jäänyt mitään suurta ruokaelämystä, joten en sitä koskaan opetellut kokkaamaankaan. Asiaan on nyt tullut suuri muutos :P Edelleen ukkokulta on parempi riistaruokien laittamisessa, mutta olen nyt yrittänyt opetella itsekin sen taidon. Hakusassa ollaan edelleen ja moni asia menee kantapään kautta, mutta suunta on toivottavasti vain ylöspäin. 

Näistä kyyhkyistä tein ukkokullan ohjeen mukaan kermassa haudutettua kyyhykyä ja lohkoperunoita kylkiäiseksi.

Fileisiin laitettiin suolaa ja jääkaappiin oleentumaan vuorokaudeksi. Seuraavana päivänä niitä kevyesti nuijittiin ja suolaa pintaan. Kuumalle pannulle runsaasti voita ja fileet siihen niin, että paistuivat n. 1 minuutin per puoli. Sen jälkeen vähennetään lämpöä pienemmälle ( meidän vanhassa hellassa n. 3 tai 4 ) Päälle kaadetaan ruokakerma ja annetaan hautua n. 15-20 min. 

Mitään käsitystä ei ole siitä, että kuinka tälläinen ruoka tehdään oikeaoppisesti, mutta jotakin kertoo sekin, ettei minulla ole kuvaa valmiista ruoka-annoksesta. Katosi parempiin suihin alta aikayksikön. Hyvää on! 

Joskus täytyy kokeilla tehdä kyyhkysen kaveriksi punaviinikastiketta, mutta se on luultavasti suunniteltavissa vasta ensi vuonna 10.elokuuta, kun ukkokulta seuraavan kerran innostuu lintumettälle lähtemisestä :) 

P.S. Kyyhkysestä saa myös erinomaista sämpylän täytettä :) 

-Manta

♡ Häähumua ♡

Meidän perheessä on hauskoja sattumia. Äitini ja isäni ikäero on kahdeksan vuotta, minulla ja ukkokullalla on ikäeroa 8 vuotta sekä toisen siskoni ja hänen avuomiehensä ikäero myöskin 8 vuotta. Samoin vanhempieni, minun ja ukkokullan sekä siskoni ja hänen aviomiehensä hääpäiviä vietetään elokuussa ! Tähän elokuussa hääpäiviään viettävään joukkoon liittyy myös vanhin pikkuveljistäni. Meillä oli siis häähumua ilmassa ♡ Ihanaa juhlia kahta rakastunutta!
Erityisen innoissani olen maksimekostani ja siitä , että ensimmäistä kertaa pääsen juhlimaan ilman ikäviä rullautuvia ja sähköistäviä sukkahousuja! Ihanaa!

Meiltä lähti tarjottavaksi kahvipöytään kotijuustoa sydän muoteilla leikattuna. Ne olivatkin kivan näköinen lisä kahvipöydän muitten antimien lisäksi. Kotijuuston tekemisestä juttu täällä.

Taannoin tiimarin konkurssi-alessa hullaantumisen jälkiseurauksena olen "joutunut " tekemään kaikkien juhlien kortit itse. Tarvikkeita onkin kertynyt kolme isoa korillista, mutta eipähän tule samanlaisia kortteja vastaan. Hääkortti muodostui helmiäispohjaisesta korttiaihiosta, sydänpaperista, liimattavista helmistä ja valmiista koristeista. Sisälle piirsin netistä pongatun hauskan ajatelman tärkeistä päätöksistä ja rakkaudesta.

Juhlat olivat ihanan tunnelmalliset ja veljeni morsiamen musikaalinen suku esittivät musiikkiesityksiä. Erityisesti mieleen jäi morsiamenesittämä laulu sulholleen. Niisk! 

Nappisilmän ensimmäiset juhlat onnistuivat hyvin. Lapsi jaksoi istua ja seurata häitten menoa yksien välipäikkäreitten avulla. Nappisilmällä oli päällään ihana kanervan värinen puuvillapaita, kukkahame, pääpanta ja ihan ekat sandaalit ♡

Onnistuneet juhlat kaikenkaikkiaan! 

-Manta

Jääkaapissa säilyvä salaatti

Sain tämän ihanan salaatin ohjeen työkaveriltani. Ihastuin sen maukkaaseen makuun ja tämän salaatin salaisuus onkin mausteisessa liemessä.
Valkoviinietikan ansiosta se säilyy jääkaapissa reippaan viikon ja maku muuttuukin aina vaan paremmaksi mitä enemmän aikaa kuluu. Tämä ihana salaatti piristää kiireistäkin arkiateriaa. Kokeilkaa!

Tarvitset :
1 kg porkkanaa
1 paprika
1 sipuli

Liemeen tarvitset :

1 dl öljyä ( itse käytän vain 0.5dl )
0.5dl valkoviinietikkaa
0.5dl sokeria
0.5tl jauhettua valkopippuria
1tl basilikaa
1tl sinappia
1tl suolaa

Keitä porkkanoita kattilassa niin kauan, että ne ovat kypsiä, mutta älä päästä ylikypsäksi. Pilko mukaan sipulit ja paprika. Jos et tykkää sipulin mausta, niin sen voi jättää pois.
Tee liemi eri kulhossa. Kaada kulhoon valkoviinietikka, öljy ja sokeri. Sekoittele kunnes sokeri on sulanut liemeen. Lisää muut mausteet ja sekoita hyvin.
Kaada mausteliemi porkkana-paprika-sipuli-seoksen päälle. Säilytä salaatti jääkaapissa kannellisessa rasiassa. Nam!

- Manta

Anopin opissa: Kotijuuston teko

Pääsin tänään anopin oppiin tekemään kotijuustoa. Itselle muistiin juustontekotapa.

Kotijuustoa voi tehdä tankkimaidosta, mutta parasta se on 3.päivänä lehmän poikimisesta. Tällöin juustosta ei tule liian keltaista.

Ensiksi laitetaan korveeseen niin kuumaa vettä, kuin kraanasta lähtee. Maitosanko laitetaan korveeseen ja sangolliseen ternimaitoa juuston juoksutetta n.3rkl. Sangon on hyvä olla rautasanko tms., jotta ulkopuolella olevan veden kuumuus välittyy juustoheraan.

Maitosanko saa olla kuumassa vedessä n.20 minuuttia. Ota tämän jälkeen maitosanko pois korveesta. Sillä aikaa, kun hanasta valuu uutta kuumaa vettä korveeseen, ota vispilä ja n.1 kahvikupillinen suolaa ja sekoita juustoheraan suola. Kun vesi on on valunut, laita sanko takaisin korveeseen kuumaan veteen. Laita käsi harallaan juustoheraan ja painele juustoheraa reunoja pitkin. Sangon pohjalle alkaa muodostumaan juustomassaa. Juustomassaa painellaan tiiviiksi pohjalle. Kun massa tuntuu tiiviiltä voi sen reunan alta nostaen kääntää, jolloin saadaan toisellekin puolelle tehtyä suora pinta.

Joskus jos juusto ei ala muodostumaan, pitää vaihtaa korveeseen kuumempi vesi. Myös lehmien tuottaman maidon proteiini pitoisuuksissa on eroa. Jostain ternimaidosta ei välttämättä saa millään tehtyä juustoa.

Kun massa on tiivistynyt pohjalle, niin se nostetaan sieltä juustolaudan päälle. Tässä sitä vielä painellaan, jolloin ylimääräinen neste tulee juustomassasta pois. Tämän jälkeen juustoa kuumennetaan, niin että se kypsyy ja pintaan tulee kotijuuston tunnusmerkkinä olevat mustat pilkut.
Juustoa voi tässäkin vielä painella, jos pinta on kovin epätasainen. Juustoa kypsennetään molemmin puolin.

Kypsentämisen jälkeen se nostetaan leivinpapereiden päälle ja voimalla painellaan muotoonsa pöytää vasten. Tämän jälkeen juusto nostetaan lautaselle. Heraa erittyy vielä lautasellekin, joten pussi juuston ympärillä on kätevä, ettei koko jääkaappi ole herassa.

Sankoon jäänyttä heraa voi käyttää leivonnassa. Esimerkisi leipien ja sämpylöiden leivonnassa. Neste kuulemma nostattaa sämpylät hyvin. Herasta ei kuitenkaan voi tehdä pullaa sen sisältämän suolan vuoksi. Tätä täytyy kokeilla ja jääkaapissa odottaakin sunnuntain leivontahetkeä 2 litraa heraa. Saas nähdä kuinka emännän käy. Tämä heran leivonnassa käyttö onnistuu vain poikineen lehmän maidosta, sitä ei kannata tehdä tankkimaidosta.

Lehmät ja ikäihmiset

Ajatusten ammuntaa


Ai mitä yhteistä on lehmillä ja ikäihmisillä ? No toivottavasti ei mitään , vaikka lehdissä useaankin otteeseen ollaan verrattu lehmien lakisääteistä ulkoilua ja ikäihmisiä koskevia lakipuutoksia.

Jo ammatin puolesta on minulla ikäihmiset lähellä sydäntä ja mua on  ihmetyttänyt se, miksi ihmiset jaksavat provosoitua siitä, ettei laki määrää sitä, että vanhusten on päästävä ulkoilemaan. Ennemmin kyseenalaistaisin sitä, että miten tämä hyvinvointi yhteiskunta voi olla siinä pisteessä, että joudumme määräämään jonkun ihmisen ulospääsemisen lain avulla.

Ennen ei kaikki ollut läheskään paremmin, mutta lähimmäisestä huolehtiminen oli paljon paremmalla tolalla. Omat isovanhempani ovat vielä suhteellisen nuoria ja hyväkuntoisia, mutta sitten kun he apua tarvitsevat haluan uskoa olevani heille avuksi. 

Laitoksissa hoitohenkilökunnan resurssipula on usein kaikkien huulilla, kun puhutaan ikäihmisten ulkoilusta. Itse täällä maalaiskylässä useamman laitoksen palveluksessa olleena, voi todeta että se on usein myös asenne kysymys. Laitoksen rutiinit turruttaa nopeasti myös hoitajankin ja kaikki päivärutiinin ulkopuolella tapahtuvat asiat tuntuvat "ylimääräiseltä". Työ väsyttää, se halutaan pois alta ja kotiin hoitamaan omia asioita.

Toki en ole ollut työssä isoissa yli 25 asukkaan voittoa tavoittelevissa yksiköissä.

Facebookissa kiertää kuva, jossa muistolauseen tyyppisesti lukee lapsen kuvan vieressä että : " sinun arkesi on jonkun lapsuus". Tätä samaa ajatusta pitäisi viljellä myös vanhainkodeissa. Sinun työpäiväsi on jonkun koko elämä. Halaus, hymy ja lämmin sana ei ole keneltäkään pois ja tuo mielihyvää myös antajalle, kuin vastaanottajalle!

Meidän helunat ja mustikit ovat aloittaneet 60 vrk. Ulkoilujaksonsa. Toivottavasti myös yhä useamman kotona tai laitoksessa asuvan ikäihmisen omaiset vievät rakkaimpansa pihalle nauttimaan auringosta ja oman väen seurasta!

Helteet on täällä!

Lämpöä piisaa taas hetkeksi. Rehu on kesäkuun lopulla tehty ja nyt paalataan loput heinät.

Me tytön kanssa kyläillään oikein urakalla, kun maatilantöitä on vaikea tehdä lyhkäsiä päikkäreitä nukkuvan nappisilmän kanssa. Siksi muu touhuilu on nyt jäänytkin vähemmälle. Ensi viikolla meillä on lomittaja, josko päästäisiin koko perhe käymään jossakin ja nauttimassa kesästä :) 

Tänään on ennätyslämmin päivä ja en tahtonut lämmittää sisällä hellaa ollenkaan, ettei sisälämpötila nouse vieläkin korkeammalle.  Siksipä meillä oli ruokana savulohisalaattia ja mustikkarahkaa. Nam!

Lohen savustin itse ja kaupan hyllyltä uiskenteli lohifile meille :) Savulohta tehdessä kannattaa pistää file suolaan paria tuntia ennen, niin kerkiää kala suolaantumaan hyvin.

Rahkan tein jo kotona opittuun "reseptiin". Purkki flora vanillaa ja kaksi purkkia rasvatonta maitorahkaa. Mustikoita pussillinen ja sokrua maun mukaan :)!

Ukkokulta oli löytänyt ihanan laulun maalaisromantiikasta. Sen myötä nauttikaahan auringosta ♡

Äitylijätski

Joskus surullisenkin kuuluisan äitylit-ryhmän uusin villitys on "äitylijätskin" teko.  Ideana on siis se, että jäätelön pystyy tekemään ilman jäätelökonetta ja pohjaan saa lisättyä mitä mausteita/makuja tahansa mm. Suklaata, turkinpippureita, kinuskikastiketta, marjoja, keksejä tms. mitä mieleen tulee.

Pakkoha  tätä oli itsekin kokeilla. Karkkilakko tosin esti kaikki karkkikokeilut, mutta jääkaapissa sattui olemaan herkullisia tuoreita mansikoita ja nämä löysivätkin sitten itsensä jäätelömassan joukosta ;)

 

Resepti äitylijäätelöön:

 

Flora vispi 2 prk
Kondensoitumaito ( maitotiiviste)
( glukoosisiirappi 0.5dl)
Oman maun mukaan makuja esim. Tuoreet mansikat

Vispaa kerma kovaksi vaahdoksi ja lisää sinne varovasti nostellen kondensoitumaito. Glukoosisiirappi ei ole pakollinen mutta pitää kuulemma massan pehmeämpänä pakastuessa. Sitten vain makuja mukaan ja viideksi tunniksi pakastimeen jäätymään. Nam!

-Manta 

Liljoille katetta

Kaikki jotka mut tuntee, tietää tarinan kuolleesta kaktuksesta. Mutta ah, mikä viherpeukalo musta nyt oman puutarhan myötä on kuoriutumassa ;) Jos ei aivan vihreä oo niin ehkä vähän edes vihertää.

Sain äidiltäni idean katteen käyttämisestä meidän etupihan liljapenkin viimeistelyyn. Hain paikallisesta rautiasta pähkinän ruskeaksi värjättyä katetta 9,90€ pussi ja aloin hommiin.

Ekaksi kastelin liljat hyvin ja kalkitsin. Hake kun happamoittaa maata kovasti.

 Juurelle laitoin " köyhän miehen suodatinkangasta" eli märkiä sanomalehtiä. Näin rikkaruohot toivottavasti tukehtuvat.

 

 

 Tähän päälle kaadoin katteen. Noin kahden metrin penkille ei piisannut kaksi pussia katetta, vaan se jäi vähän vajaaksi. Täytyy käydä hakemassa vielä toiset kaksi pussia että saa hyvän peittävyyden koko penkille.

Tämä katehomma on kyllä koukuttavaa ja jo monta rikkaruohon "piilotus" operaatiota olisi mielessä ;)

 

Uskoisin, että kate antaa vielä paremmin kontrastia vihreälle, kun saan katetta lisättyä :)

 

Juhannuksen jälkimainingeissa

Meillä oli ihana perhejuhannus kotosalla. Ilmakin suosi suurimmaksi osaksi, vaikka lämmintä ei ollutkaan. Kesän kiiruissa yrittää vain nauttia niistä hetkistä, kun tuo rakas ukkokulta kerkiää viettämään meidän kanssa aikaa. Aika yksinäistä tämä emäntänä oleminen on suurimman osan ajasta!

Juhannukseksi lämmitettiin sauna ja löylyjen jo ollessa valmiit huomasimme, että vihta uupuu. No ei muuta kun yhdistää koirien iltalenkki ja koivunoksien keräily, mutta kyllä meinasi tuskanhiki nousta, kun hyttyset niin vihaisesti kävi kimppuun.

 

Juhannuskakkuun  käytin perinteisesti tuoreita mansikoita. Kakusta tein kaksikerroksisen sydän kakun ja yhteen kerrokseen pistin banaania sekä valkosuklaamoussea ja toiseen kerrokseen viimekesänä noukittuja vadelmia sekä suklaamoussea.
Pursotuskermaan lisäsin puolipurkkia vanilija tuorejuustoa.

Normaaliin vaalean kakkupohjan tekoon olen saanut kakkutaituri-siskoltani vinkin. Laitan neljä samanlaista lasia vieretysten. Kananmunien määrän laitan kakun syöjien mukaan. Sokerin ja vehnäjauhot mittaan laseihin kananmunien mukaan eli molempia omiin laseihinsa saman verran kun kananmunia on kolmannessa kupissa. Perunajauhot mittaan lasiin 1/3 jauhojen määrästä. Helppoa kun heinänteko ;) Sokeri ja kananmunat tietysti vaahdotetaan ja sekoitetut kuiva-aineet sihdataan vaahtoon varovasti nostellen.

 

 

 

 

Grillailuissa käytettiin paikallisen lihatiskin antimia sekä tuoreita ananaksia. Nam!
Nappisilmä sai juhannusta edeltävänä päivänä tehosterokotuksensa ja vietti yötöntä yötä koko juhannuksen ajan, mutta onneksi aamuyöstä panadolin antaminen toi vanhemmillekin pidemmän unenpätkän :)

Matkarattaat

Ostin nappisilmän tuloa odotellen emmaljungan käytetyt rattaat. Täytyy kyllä sanoa,että vaikka vaunut ovat vakaat ja tukevat, niin kyllä ne ovat raskaat ja leveät käsitellä. Kopan kanssa ne eivät sovi edes autoni peräluukkuun.
Kesän reissuja silmällä pitäen lähdin etsimään meille kevyitä, pieneen tilaan sopivia käytännöllisiä matkarattaita. Pitkään nettisivuja ja ominaisuuksia selatessani päädyin peg peregon pliko p3  tai peg perego pliko mini rattaisiin. Loppuviimein päätöksen varmisti se, kun pääsimme ukkokullan veljen luona kokeilemaan peg pereco pliko p3 rattaita.
Matkarattaissa yhdistyi kaikki ne ominaisuudet mitä rattaista hain : Istuin sopii myös aivan pienelle, kun makuu asento on aivan suora, rattaita on helppo ohjata ja ne saa kätevästi kasaan sekä käyttökuntoon. Myös renkaat on tarpeeksi isot kulkeakseen muullakin kuin asfalttitiellä.
Nämä rattaat olivat hieman tuolta budjetin yläpäästä, joten lähdin katsomaan ensin olisiko tori.fi:llä tarjolla ko.rattaita. Ja olihan siellä. Teimme kaupat erään etelässä asuvan perheenisän kanssa ja täytyy kyllä kehaista, kuinka vaivatonta kauppa oli! Kaupat tehtiin saman viikon aikana ja tuote oli postiennakolla postissa seuraavan viikon alussa.
Tuote oli hyvä kuntoinen ja kaikki vivut ja vimpaimet toimivat moitteetta. Ukkokullan kukkaro kiittää ;)

Ei muuta kuin kovaa ajoa !

Mustasaaren näyttelyt

Kävimme Tuulin kanssa muistelemassa kuinka siellä näyttelyissä kuljettiinkaan. Aamusta asti mottomme oli "lahjattomat reenaa" , koska viimeksi olimme näyttelyissä kesällä 2014 ja aikana jolloin ei lapsonen vielä mahassa painanut.

 

Mustasaaressa tuomarina oli Matti Palojärvi. Kehässä Tuuli käyttäytyi ystävällisesti ja iloisesti. Tuloksena olikin Nuorten eri- 1, paras narttu -1 ja serti ja vastakkaisen sukupuolen paras. Ei voi olla kun tyytyväinen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiva mennä katsomaan seuraaviin näyttelyihin, että oliko yksittäinen onnenpotkaisu vai olisiko meillä joskus mahdollisuuksia saada tuulille valion arvo :) Omaan silmään flikka on ainakin nätti. Tuleva syksy tuo myös ensimmäiset kettukokeet Tuulin kanssa!

Pikapostaus pullapitkosta

Pullapitko on tuonut yhden jos toisenkin harmaan hiuksen päähäni. Ei onnistu, niin ei onnistu. 

Jo aikoinaan polttaripäivänä ystäväni olivat keksineet yhdeksi tehtäväksi pullapitkon leittämisen neljällä pitkolla. Vaikka sain ohjeet nokan alle, niin en saanut pitkosta oikeannäköisstä. Sama meno on jatkunut siitä asti. Mielellään en ole pullapitkoja edes leiponut ja ärsyynnys käyrä nousee välittömästi jo pelkästä ajatuksesta.

Ulkona puhaltaa kova tuuli ja lapsikin nukkuu pitkiä päikkäreitä, joten päätin ottaa härkää sarvista. Löysin youtubesta aivan älyttömän hyvän videon pullapitkon tekemisestä ja tällä ohjeella onnistuin minäkin! 

Pullapitkon tekeminen.

Vieläkään en osaa letittää kolmella saatikaan neljällä letillä pullapitkoa, mutta tällä onnistuin saamaan nätin näköisen "huijauspullan". 

Linkki letitykseen piti tulla heti laittamaan talteen!